lauantai 28. lokakuuta 2017

Paluu pelastuskoira-arkeen


Koekausi on viimein taputeltu ja nyt on taas hyvää aikaa keskittyä pelkkään olennaiseen eli erilaisiin pelastuskoiraharjoitteisiin. Aloiteltiin homma muistuttelemalla perusasioita. Tehtiin ihan helppo jäljennostoharjoitus vapaana partioinnista, jossa tavoitteena oli saavuttaa järkevä etenemisrytmi työskennellessä tyhjällä alueella. Etenemää ennen jälkeä oli n. 500 metriä ja se taisi näin ensi alkuun olla hieman liian vähän. Jake nimittäin juoksi aivan liikaa, sahasi koko ajan edestakaisin eikä meinannut rauhoittua kulkurytmiin. Ei juokseminen sinällään ole ikinä vaikuttanut sen kykyyn nostaa jälkeä, mutta en pidä siitä, että se suhaa tarpeettomasti kuluttaen itseään, kun se osaa tehdä työt myös rauhallisemmin ja keskittyneemmin. 

Vähän liikaa vauhtia, sanoisin.


Vähän tahti ehti onneksi tasoittua juuri ennen jälkeä. Jake nosti sen vaivattomasti, tarkisti suunnan ja lähti jäljestämään. Hetken päästä pysäytin koiran ja se joutui aika kauan odottelemaan kytkemistä, kun oli liinateknisiä ongelmia. Jakella oli tämän jälkeen hieman vaikeuksia saada alkuunsa jäljestä kiinni, mutta pienen pyörimisen jäljeen jälki löytyi polulta ja ajelimme sen loppuun ongelmitta. Annoin poikkeuksellisesti Jaken jäljestää pitämättä itse liinasta kiinni ja se sille tällä kertaa hieman hämmennystä ja epävarmuutta aiheutti. Vähän väliä Jake pysähteli jääden odottamaan minua. Kun olin taas liinanmitan päässä, se jatkoi omatoimisesti jäljestämistä. Hyvä harjoitus siinäkin mielessä, että saatiin luotua koiralle pientä epävarmuutta, josta huolimatta se työskenteli omatoimisesti ja saavutti sillä palkkansa.

Jake nosti jäljen, vielä kun sais sen kytkettyä...

Hessu on nyt jäänyt virallisesti eläkkeelle etsintähommista. Ikäähän sillä on 10v 3kk, mikä on paljon mille vaan isolle koiralle ja hemmetin paljon työ-/harrastuskoiralle. Hyvässä kunnossa Hessu on ollut, mutta jonnekin täytyy raja vetää ja minusta hyvänä rajana toimii tällä kertaa lämpömittari. En halua vanhaa koiraa enää tunteja istuttaa kylmässä autossa pakkasella. Etsinnöissä tulee pitkiä odotuksia ihan väistämättä - etenkin, jos myös Jake on töissä. Pieniä treenejä Hessun kanssa silti aivan varmasti tullaan tekemään. Tänään se sai tehdä liinapartioinnin ja oli ihan innoissaan hommissa. Maalimiehen jäljille päästiin kävelytien vierestä nousseen jäljen perusteella, mutta tämä harjoitus oli kyllä hauska osoitus siitä, miten pelastuskoira käyttää yhtä aikaa kaikkia osaamiaan keinoja henkilön paikantamiseksi.

Treenin loppuosa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti