Kössi sai haastetta jälkitreeniin Hatanpään Arboretumissa. Vähän kauhistelin treenipaikalla vallinnutta trafiikkia ja koitin löytää Kössin jälkialustaksi mahdollisimman vähän tallatun paikan. Se tarkoitti silti ihan hitokseen paljon tallattua suikaletta, joka sisälsi yhden ison kävelytien ylityksen. Huhhuh. Kylvin ruokaa n. viiden askeleen välein ja jätin matkalle yhden filmirullapurkin esineeksi. Toin Kössin jäljelle ja se lähti työskentelemään tosi rauhallisesti ja tarkasti. Huikea parannus edelliseen puistojälkeen. Esineilmaisu sujui hyvin, mutta sen jälkeen keskittyminen hieman herpaantui. Kössi lopetti jäljeltä syömisen ja oli epätarkka. Loppupalkaksi jätetyn pallon yli mentiin vauhdilla ja vaikka heitin pallon Kössille, se tahtoi vain jatkaa jälkeä. Pari jäljen yli tepastelevaa haukkuvaa afgaania ei häirinneet sen enempää kuin lentävä pallokaan. Noh, hyvä että intoa on...
Uutena asiana ollaan Kössin kanssa tutustuttu riistaan. Tähän mennessä Kössi on pari kertaa noutanut damin ja kerran kyyhkyn. Eipä taida poikanen vielä tietää olevansa noutajaskoira, mutta katsotaan muuttuisiko se. Nyt pääsimme tutustumaan fasaaniin ja varikseen. Alkuun Kössi ei lainkaan tajunnut, mitä riistoille olisi pitänyt tehdä. Se koitti hakea fasaania leikkiin ja kierähtää variksen viereen. Pienillä avuilla ja toistoilla päästiin riistan kantamiseen ja molempien riistojen noutamiseen. Damilla kokeilin lisäksi ottaa pari simppeliä noutoa ja ohjauksen alkeita. Ne sujuivat jo vallan mallikkaasti. Luulen, että tämä kehittää välillä hieman rakoilevaa yhteistyötämme...
Myös Hessu pääsi tekemään hakua ja miten onnellinen se olikaan löydettyään fasaanin. 💓 Ei olisi ihan malttanut luopua moisesta ihanuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti