Vuosi on ollut erilainen kaikin puolin, mutta myös koiraharrastuksen näkökulmasta. Pidimme keväällä kokoontumisrajoitusten aikaan ihan täydellisen treenitauon peko-/pk- touhuista ja tietysti kokeetkin olivat paussilla alkukesän. Tuolloin oli hyvää aikaa treenailla itsekseen tai kahdestaan nomea. Kössi pääsi pian taipparikuntoon ja hyvällä tuurilla saimme koepaikankin kesälle. NOU1 on siis raksittu vuoden tavoitteista suoritetuksi. Aika pitkä matka on kyllä vielä alokasluokkaan ja vaatisi reilusti treeniä. Katsellaan saadaanko aikaiseksi.
Kössi NOU1
Toinen koetavoite täyttyi, kun Kössi suoritti heinäkuussa Kouvolassa pelastuskoirien kansallisen kokeen (PEKO-T). Koe on kokonaisuutena haastava ja Kössi lienee nuorimpia sen läpäisseitä. Mietin pitkään, että onko sen kanssa vielä mitään mieltä mennä ko. koetta edes yrittämään, mutta en toisaalta nähnyt estettäkään, miksei se voisi sitä läpäistä, jollei jotain ylimääräistä haastetta matkan varrelle tulisi.
Hallintaosuuden Kössi suoritti kohtuu varmasti ja ongelmitta. Jäljellelähdössä oli ylimääräistä säätöä valjaiden kanssa, kun pannasta ei saanutkaan ajaa jälkeä ja jälkiliinan lukko ei mahtunut kiinni valjaiden lenkkiin. Virittelimme solmuja kuin partiossa konsanaan, että saatiin koiraan liina kiinni. Kössi selvästi meni hieman hämilleen ylimääräisestä säätämisestä ja eteni ruudussa epävarmasti. Jälkeen törmätessään se kuitenkin heräsi henkiin ja lähti reippaasti sitä ajamaan. Kaikki esineet nousivat matkalta.
Hakuosuudessa olosuhteet olivat puolellamme ja ilma liikkui hyvin. Suoritus alkoi hyvin. Kössi nosti hyvin pian 1. maalimiehen ja ilmaisi sen komeasti, vaikka kestoa tuli haukulle reilusti. N. puolivälissä aluetta nousi toinen maalimies. Se oli jyrkän nyppylän päällä ja ylös kiivetessäni näin koiran olevan maalimiehellä. Se alkoi ilmaisemaan juuri samalla hetkellä, kun sain siihen näköyhteyden. Koira ei minusta minua nähnyt. Silti aloin epäilemään, että olisiko sillä hieman kestänyt ilmaisun aloitus. Olimme tehneet treeneissä vain kerran palkattoman molarin ja silloinkin seuraavalla haukun aloitus kesti. Kolmas maalimies nousi, kun 3/4 alueesta oli tarkastettu. Nyt kävikin huono tuuri. Huomasin koiran olevan hajulla ja siinä sen tarkentaessa tajusin seisovani 2m päässä maalihenkilöstä. Lisäksi vieressä seisoi toki tuomari, ratamestari, edelliset maalimiehet jne. Jos jo edellisellä maalimiehellä oli hitautta ilmaisun aloituksessa, niin nyt tilanne olikin sitten kohtuuttoman haastava. Kävelin itse ison kiven taakse, jonka juuressa maalihenkilö oli, etten painostaisi koiraa. Tuomarikin tuli sinne perässäni. Ratahenkilöt jäivät koiran puolelle. Sekunnit tuntuivat ikuisuudelta, mutta onneksi Kössi lopulta alkoi ilmaisemaan. Paljon on kuitenkin vielä treeniä edessä ennenkuin tarvitsee haaveilla pk-hakukokeista. Tärkeintä silti, että tämä koe meni läpi eikä koiralle tullut isompia epäonnistumisia koetilanteessa.
Jaken koetavoitteet menivät täysin plörinäksi, kun vepekausi peruttiin koronan takia, samoin kuin PKSM-kisat. PEKO-T - koepaikkaa yritämme saada Jakenkin kanssa, mutta hieman vaikeaa se nyt tuntuu olevan. Jakella on nyt ikää 9v 3kk ja sen vauhti ei ole vielä hidastunut yhtään. Fysiikka on edelleen ihan entisellään ja mieli kirkas. Se on ihan uskomattoman hieno kyllä pelastuskoirana, en voisi enempää toivoa. Olisi hienoa, kun ajan voisi pysäyttää. ❤
Viilentäytymässä kesken helteisen etsinnän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti