Yhteenveto kesäkaudesta 2019

Taas yksi kesäkausi on vierähtänyt koiraharrastuksen parissa. Aikaa ei oikein riitä, että veisi molempia ihan täydellisyyttä hipoen eteenpäin, mutta puuhasteltu on se, mitä ollaan ehditty ja kehityttykin monessa asiassa.

Jaken kanssa ovat maastotreenit jääneet kovin vähälle. Käytiin vielä viimeiset PKSM-kisat kokemassa ja nyt Jake saa jäädä eläkkeelle PK-kokeista. Sillä on ollut hieno koeura eikä meillä ole enää mitään tavoitteita sillä saralla. SM-kisoista jäi monella tapaa aika valju fiilis eikä koira ollut ihan huippuiskussaan. Tottiksessa se oli kaukana parhaastaan. Teki jopa elämänsä ensimmäistä kertaa liikevirheen maahanmenoliikkeessä, mikä kuvastaa sitä, ettei tekeminen ollut normaalia. Pisteitä saatiin muistaakseni 89,5, millä kyllä melko vaivatta jatkoon päästiin.

kuva: Sporttirakki

Esine-etsintä oli vielä samana iltana. Jake kattoi ruudun minusta hyvin, mutta yksi esine siltä jäi toiseen takakulmaan. Jäljelle päästiin seuraavana päivänä iltapäiväryhmässä. Jana oli melko haastava ja peitteinen. Jake lähti etenemään hyvin, mutta alkoi oikaisemaan jälkeä kohti vinosti pusikon läpi. Jouduin estämään sen ja vaatimaan etenemistä janaa pitkin. Jäljelle tultuaan Jake valitsi takajäljen - varmaankin, koska olin sen jo kerran oikeasta suunnasta joutunut pois vetämään. Kun pääsimme oikeaan suuntaan, jäljestäminen itsessään oli hyvin energistä ja keskittynyttä. Keppejä alkoi nousemaan mukavasti. Kun kaikki välikepit olivat tallessa, niin ajattelin, että vikakin nousee 100-varmasti. Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa... Jäljestimme vikaa suoraa kohti tietä, kun juuri ennen tietä Jake sai ilmavainun tiellä odottaneesta keppien vastaanottajasta. Se sinkosi täyttä häkää keppien vastaanottajalle kuin maalihenkilölle konsanaan. Huusin sen pois, mutta taisi se vielä uudelleenkin sinnikkäästi "ukolle" mennä. Tajusin, että kusessa ollaan, vika keppi puuttuu ja nyt tulee melkoinen ajanhukka säätäessä. Oletin, että jälki olisi tehnyt vielä kulman ennen tielle tuloa ja lähdin etsimään sitä. Kulmaa ei löytynyt. Aika valui loppuun. Olin niiiiin kiukkuinen. Lopulta selvisi, että ei siinä mitään kulmaa enää ollut vaan keppi oli ollut juuri siinä kohtaa, josta koira lähti maalimiehelle -  ihan siinä metriä ennen tietä. Eli kirjaimellisesti jäljestimme metrin liian vähän ja 1-tulos vaihtui sen takia 0-tulokseen. Pettymystä onneksi lievittää se, että koira teki juuri niin, kun sille on opetettukin. Itse en tuota aikapaineessa vaan kyennyt ratkaisemaan tarpeeksi nopeasti ja järjen kanssa.

Vika eteenmeno, suosikkiliike 💓 kuva: Lili Scarpellini

Kesälajina meillä on Jaken kanssa ollut aina niin ihana vesipelastus! Jeesus, miten vaikeaa se voi olla. 😂 Jakella menee homma ihan tunteisiin ja välillä tuntuu, että kilpikonnakin oppisi tehtävät nopeammin. Mutta hitaasti edetään kohti tavoitteita. Saatiin sentään heinäkuussa kaksi AVO1-tulosta ja päästiin harjoittelemaan voittajaluokan liikkeitä. Voittajan liikkuvan veneen haku on meillä vielä ihan koulutusvaiheessa, mutta muut liikkeet sujuvat jo jollain epävarmalla tasolla. Käytiin syksyllä kahdessa kokeessakin uutta luokkaa testaamassa. Ensimmäisessä onnistuin itse pilaamaan nollille kaksi ekaa liikettä. Se muuten vaatii ihan taitoa sekin! 😀 Keskeytin kokeen. Toisessa kokeessa koiraa painoi edellissä kokeessa munaamani liikkuvien veneiden liike eikä se sitä kyennyt suorittamaan. Muut liikkeet sen sijaan sujuivat hienosti ja saatiin 73p, VOI3-tulos! Olin tuloksesta hyvin onnellinen. Tästä on hyvä jatkaa ensi kesänä!

Kun ollaan Jaakoppi-tiloissa, niin veneestä hyppääminenkin normaalisti on mahdottomuus!

Kössi on kasvanut ja kehittynyt kovasti kesän aikana. Se on edelleen kovin laiska ja tuhma poika, mutta saa olemuksellaan kaikilta kaiken anteeksi. 💗 Koska Kössi tosiaan on laiskimus eikä se palkkaannu juuri lainkaan ruoalla, olen pitänyt sen treenit jäljen ja haun osalta aika lyhyinä. Haluan, että sillä pysyy hyvä motivaatio. Pidempiä treenejä ehtii kyllä myöhemmin tekemään. Aiemmista koirista poiketen olen tehnyt Kössin kanssa jonkin verran partiointia jo tässä vaiheessa, samoin pidempiä jäljennostoja. Uskoisin Kössin olevan jäljen ja haun suhteen koevalmis loppukesästä 2020, jos vaan tottis saadaan kuntoon siihen mennessä.

Pätkä partiointia ja jäljennosto

Tottiksen suhteen ollaan myös edetty maltilla. Ollaan tehty tosi paljon pelkkää leikkimistä ja viretilaharjoitusta. Kössi onneksi lelulla palkkaantuu hyvin. Kovin montaa asiaa kerrallaan ei tunnu pienen noutajan päähän mahtuvan, joten senkin takia tehdään asioita paljon osissa. Koetilanteessa toimimista kävimme harjoittelemassa tokokokeessa. Tokon alo-luokan lyhyet ja intensiiviset suoritukset onnistuivat hyvin ja keskittyminen riitti läpi kokeen. Pitkän harkinnan jälkeen päätin mennä kauden päätteeksi vielä BH-kokeeseen. En kyllä epäillyt, etteikö Kössi sitä läpäisisi, mutta sitä hieman epäilin, että pystyykö lapsikoira keskittymään tekemiseensä satasella koko suorituksen läpi. Lopulta sain olla ihan ylpeä ja tyytyväinen sen suorituksesta. Keskeneräisyys näkyi monessa kohtaa, mutta toisaalta tekeminen oli iloista ja energistä. Seuraaminen sujui erinomaisesti ihan pk-koe skaalallakin. Luoksetulossa Kössi tarvitsi toisen käskyn lähteäkseen liikkeelle. Paikkamakuussa oli kuulemma haisteltu kovin ja oltu omissa maailmoissa. Tajusin juuri ennen koetta, että Kössi ei ole ikinä ollut ns. paalulla paikkamakuussa muiden koirien hajuissa ja nyt oltiin vielä vikassa parissa. Treenilistalle siis sekin.

BH-Köpe

Näytelmässä käytiin JUN-H saamassa

Rodunomaisia juttuja ei olla montaa kertaa treenattu, mutta olkoot myös taipparit ensi vuoden tavoitteena.