tiistai 5. helmikuuta 2019

Lisää lumen välttelyä

Lumi todella haastaa mielikuvitusta treenien suunnittelussa. Käytiin vielä kerran partioimassa tutulla varikkoalueella, mutta nyt sielläkin alkaa liikkuminen olemaan rajoitettua lumenpaljouden vuoksi. Treenaamaan pääsi taas Kössi. Tavoitteena oli jälleen (kolmas yritys) saada ilmaisu osittain piilossa olevasta maalimiehestä. Edelliset kerrat ovat karahtaneet, kun piilo onkin ollut auki tai koira päässyt kiertämään sisään. Nyt pistettiin maalimies samaan koppiin kuin aiemmin, mutta vielä varmistettiin, että ovi on vain raollaan. Yksi maalimies laitettiin alueen alussa olevan kontin sisällä ja viimeinen maalimies ns. helpoksi palauttavaksi lumikasan taakse. Kössi pääsi nopeasti ensimmäisen maalimiehen jäljille. Se ei ole ikinä käynyt pimeässä kontissa, joten ukko laitettiin hyvin lähelle oviaukkoa. Maalimies paikantui nopeasti, mutta ilmeisesti outo paikka aiheutti sen, että Kössi olisi halunnut vohkia palkkapurkin maalimiehen jalan alta. Ukko ei sitä kuitenkaan antanut vaan auttoi hieman ilmaisun aloittamisessa ja tästä saatiin ihan hyvä haukku kontin sisällä. Seuraavaksi oli vuorossa paljon odotettu koppipiilo. Sen täytyy olla jotenkin manattu - ei saatu taaskaan ilmaisua tästä! Piilo osoittautui tällä kertaa hieman haastavaksi tarkennettavaksi ja Kössi joutui tekemään tovin töitä löytääkseen raollaan olevan oviaukon. Se työskenteli tosi hienosti ja sinnikkäästi. Maalimies ajatteli, että palkkaa koiran suoraan, kun se teki niin hyvän työn tarkentamisessa, joten Kössi sai elämänsä ensimmäisen suorapalkan ja jäi taas puoliumpparin ilmaisu tekemättä. Vikana oli helppo löytö. Näin Kössi sujahtavan maalimiestä kohti lumikasaan ja ihmettelin, kun ilmaisua ei kuulu. Lopulta menin kurkistamaan ja koira saikin jo palkkaa. Se oli edellisen piilon suorapalkka mielessä pyrkinyt suoraan purkille ja palkattu siitä. Kääks, otettiin sitten vielä pako, jossa vaadittiin haukku. Nyt pidetään muutaman viikon treenitauko nenähommista ja sitten palautellaan hallitusti asiallista ilmaisua.


Jake pääsi taajamaetsintähommiin hälytreenissä. Meillä oli monipuolinen työskentelyalue. Se sisälsi kaupunkipuiston, taajamametsikköä, reittipartiointia kävelyteillä ja isomman metsäalueen. Jaken kanssa on tosi kivaa ja helppoa työskennellä taajamissa, koska se on aktiivisuudestaan huolimatta rauhallinen liikkeissään. Sitä ei myöskään häiritse ohikulkevat ihmiset tai koirat. Jake työsti keskusta-alueen puiston suurelta osin vapaana. Reaktioita tuli ainoastaan esityslavan ympäristöstä ja puistossa virranneesta joesta. Koira veti veteen useammankin kerran, muttei selvinnyt, että mikä siellä haisi. Puiston reunalta Jake löysi pensaan juurelta frisbeen, joka oli peräisin "kadonneelta henkilöltä". Jatkoimme työskentelyä koulun vieressä olevaan taajamametsään. Se oli todella jyrkässä rinteessä. Tuuli kävi mukavasti vasten, joten pyrin lähettämään koiraa pistoille mäen päälle. Jake sai niin hajua koko alueelta eikä meidän itse tarvinnut rämpiä niin kamalasti. Heti alkumatkasta Jake alkoi reagoida alueelle eteenpäin. Edettiin silti järjestelmällisesti. Reaktio voimistui pitkin matkaa ja lopulta alueelta löytyi paita. Metsäkaistaleen jälkeen tehtiin reittipartiointia, mutta siitä ei jäänyt mitään käteen. Lopulta tutkittavana oli vielä isompi metsäalue. Taas laiskoina päätettiin ensin sulkea alue polkuja myöten. Ensimmäiseltä sivustalta ei saatu reaktioita. Polkuja meni paljon. Toinen sivusta rajautui junarataan. Sovittiin, että kartturit tarkkailevat mahdollisia jälkiä, ettei meidän tarvitse mennä lähemmäs junarataa, vaikka siinä aita olikin välissä. Muutaman sadan metrin jälkeen koira aktivoitui ja lähti juoksemaan lujaa polkua eteenpäin. Huomasimme metsään menevät jäljet. Jake sinkosi metsän puolelle ja alkoi hyvin pian ilmaisemaan. Saatiin vielä harjoitella hypotermisen potilaan ensiapua. Tämä oli kokonaisuudessaan oikein hyvä perusharjoite, jolle saatiin kestoakin tunnin verran.

Seuraillaan, kun harjoituksen uhri saa ensiapua.
Osa etsintäalueesta

Viikkotreeneissä teimme rakennusetsintää. Paikka oli taas ennalta tuttu. Yksi uusi maanaluspiilo oli nyt kuitenkin käytössä ja halusin sen tietenkin heti Jakelle käyttöön. Paria muuta piiloa en tiennyt ennalta. Alkuun tarkastettavana oli varastorakennus, joka osoittautui tyhjäksi. Siirtyessämme toiseen siipeen Jake alkoi reagoimaan melkein heti käytävän alkupäässä. Maalimies löytyi nopsaan pienten portaiden yläpäästä ikkunalaudalta. Seuraavaksi menimme luolastoon. Siellä Jake merkkasi hyvin selvästi maa-aineksen pinnalla olevan rikkonaisen putken. Se tunki kuononsa putkessa olleeseen reikään ja arvasin, että putki tulee jonkin matkan päässä, eri tiloissa, olevan lattiapiilon luota. Mentiin lopulta tilaan, jossa tiesin maalihenkilön olevan lautaritelikön alla. Jake alkoi heti tilaan päästyään reagoimaan maahan. Se nuuskutti luolaston maa-ainesta todella tarkasti, muttei heti osunut lautaritelikön kohtaan. Lopulta kuono osui lautojen rakoon. Jake pääsi tarkennuksessa maaliin, istui napakasti ja päästi epämääräisen mölähdyksen katsoen minua silmiin. Ei jääty kummempaa odottelemaan ilmaisua vaan pyysin maalimiestä palkkaamaan. Viimeinen löytö oli helppo komerotyyppi. Jake suoriutui treenistä minusta aika helposti, joten seuraavaksi voitaisiin hieman kiristää ruuvia.


Kössi jäi pienelle tauolle hajuhommista, joten ollaan keskitytty taas vaihteeksi tottikseen. Vaikka minun on ollut vaikeaa sopeutua Kössin tyyliin, niin on silti tosi koukuttavaa keksiä ratkaisuja, millä pääsisimme päämäärään, optimaaliseen mielentilaan. Huomasin jo kotipihatreenissä, että kateus on tottiksessakin Kössille tosi nostattava tekijä. Sitä pännii hulluna, jos joku muu saa sen haluaman palkan. Kokeiltiin samankaltaista nyt hallilla. Kössi pääsi kentälle häkkiin katsomaan, kun toinen koira treenasi ja minä oli kentällä mukana toisen koirakon treenissä. Häkistä kuului odotellessa jonkinverran v-sanoja ja koira oli hommiin päästessään ihan erilainen kuin koskaan aiemmin! Kössi jopa keitti sen verran, että alkoi haukkumaan seuratessaan. Kiihtymisestä huolimatta Kössi ei lainkaan pyri edistämään. Päinvastoin sen paikka tuntuu olevan hieman takana ja koitan nyt korjata sitä. Olen ajatellut, että se korjaantunee, kun viettitaso nousee, mutta todella sinnikkäästi Kössi kyllä paikastaan pitää huolen. Kaiken kaikkiaan tuntuma on 100-prosenttisen erilainen kuin Jaken kanssa. Kössi jopa askeltaa todella erilailla. Noh, täytyy ottaa videota jatkossa.