lauantai 22. joulukuuta 2018

Kössi treeniputkessa

Kössin tiukka treeniohjelma jatkuu ja se taitaa tykätä siitä. Pentu pistää pökköä pesään sitä enemmän kuin vaan mahdollisuuksia saa! Ilmavainuharjoitteita jatkettiin vapaana työskennellen varikkoalueella. Kössillä oli tällä kertaa kaksi maalimiestä, joista toinen oli tarkoitus laittaa ekaa kertaa lähes suljettuun koppiin (umpipiilon ilmaisun alkeet) ja toinen oli meidän eka sokkopiilo. Kössi lähti työskentelemään taas reippaasti. Vähän turhan itsenäinen se on ja siihen pitää alkaa reagoimaan jatkossa. Umpipiilon kanssa kävi semmoinen kämmi, että se oli jäänyt auki. Jäi siis se osuus tällä kertaa treenaamatta, mutta ensi kerralla sitten. Nyt haju tuli piilolta tosi kauas ja olipahan ainakin kiva, motivoiva piilo pennulle. Toinen olikin hankalampi. Maalimies oli talon isossa syvennyksessä, josta haju heitti rakennusten väliin. Kössi reagoi siinä, muttei osannut lähteä hajutyhjiön läpi etsimään lähdettä. Lähdettiin kiertämään reaktioaluetta, sieltä löytyi vahvempi haju ja maalihenkilö seisomasta putken takaa. Ilmaisut olivat molemmilla piiloilla hyvät. Ollaan palkattu tähän asti muutamasta (3-5) haukusta. Jatkossa täytyisi varmaan ottaa välillä hieman pidempää, ettei Kössi opi ilmaisun olevan aina näin lyhyt.

Iso poika jo!

Pitkästä aikaa tehtiin myös jälki. Jäljen alusta oli ohut lumi ja sijainti vilkas puisto, joten siinä tuli kerralla kaksi uutta elementtiä. Jälki oli suht puhtaalla alustalla, mutta hyvin lähellä meni kävelytiet, joilla ihmisiä viipotti kaiken aikaa. Kössi pystyi keskittymään työhönsä häiriintymättä ympäristöstä. Lumipinta oli sille alustana hieman haastava, etenkin kun alkuun oli maltti hieman hakusessa. Esineet tuli ilmaistua hyvin. Näitä treenejä olisi hyvä nyt saada muutama lisää, kun säät ovat suotuisat!

Jake 7,5v, Kössi 7,5kk ja Hessu 11,5v

Tottisrintamalla on myös hyviä edistyksen merkkejä. Viimeiset kaksi hallivuoroa ollaan käytetty lähinnä leikkimiseen ja on hauskaa nähdä, miten nopeasti pennut kehittyvät tälläkin saralla. Tähän asti liikkuminen ja leikki on ollut hyvin pentumaista, löysää. Nyt alkaa vähän kerrassaan löytyä pientä potkua saaliin perään. Luulen, että vuoden iässä leikki alkaa kantaa jo kivasti, jos samaa vauhtia edetään.

Pentumaista liikkumista ja leikkiä. Ikää tasan 7kk.
Kössi pian 8kk, saalisleikkiä.



maanantai 10. joulukuuta 2018

Sujuu, sujuu...

Kössin kanssa on nyt kova hööki päällä. Tajusin, että alkaa olla viimeiset hetket koittaa pelastaa tilannetta ja tehdä sen kanssa kahdestaan paljon erilaisia asioita. Niinpä ollaan nyt ahkerasti tottisteltu, kuljeksittu ihmisten ilmoilla ja toki treenattukin. Tottiksessa olen yrittänyt panostaa lähinnä mielentilaan, koska Kössi on tosi dieseli. Tekniset jutut se tuntuu oppivan tosi nopeasti, ihan kerrasta. On vaikeaa muistaa, että se on vielä niin pentu ja potkua saattaa tulla vielä kasvun myötä.

Etsintätreeneissä Kössi on ollut mainio. Tehtiin liinapartiointi varikkoalueella ja pentu tiesi hyvin alusta pitäen, mikä on homman nimi. Kössi työskenteli hyvin rauhallisesti ja järkevästi. Reagoi hajuun, paikansi ja ilmaisi. Miesmaalimiehellä Kössi kävi toistamiseen eka vähän pussaamassa, joten varmaan pientä epävarmuutta siinä on. Muilla aloitti heti asianmukaisesti haukun. Olisi hyvä päästä seuraavaksi tekemään vapaana työskentelyä, että pääsisi vähän vapaammin työstämään hajuja ja pistämään hieman haastavampia piiloja.

Lapset nukkuvat tutti suussa...

Jake pääsi hommiin hälytreenissä ja kylläpä olikin aivan mahtava treeni sekä koiralle että ohjaajalle. Tehtäväksemme annettiin  leveän uran tarkastus. Lämpötila oli suunnilleen nollassa ja uralla oli ohut lumipeite. Maastossa lunta oli vähän väriksi. Uralla näkyi muutamia jalanjälkiä ja auto oli ajanut pari kertaa jälkien päältä. Lähdimme tarkastamaan uraa ja Jake nosti heti 100 metrin päästä jäljen uralta metsään. Se jäljesti vähän joka suuntaan ja erotimmekin maastosta paljon jälkiä sinne tänne. Jatkoimme uran tarkastusta. 25 metrin päästä löysimme polkupyörän, jonka ympäristö oli täysin tallattua. Päätin edetä pyörästä sen verran kauas, että tallaukset (lähietsintäsotku?) loppuvat ja tehdä sen ympärille sulkuympyrän, jos alueelta poistuisi jälki. Sotkua oli laajalti, n. 50m x 50m verran. Lähdin kiertämään sotkualuetta ja Jake bongasi nopeasti sotkun reunamilta esineen. Esineeltä lähti jälki uran suuntaan. Pistin Jaken jäljelle. Alku oli vaikeaa, kun häiriöjälkiä meni limittäin mutta nopeasti Jake pääsi omaan jälkeen kiinni ja jäljesti uralle. Jälki lähti kulkemaan uraa myöten. Näimme kengänjälkiä, mikä antoi itselle luottamusta. Jälki oli välillä pidempiäkin pätkiä jäänyt auton renkaiden alle ja vieressä meni 1-2 "väärät" jäljet, mutta hienosti Jake jäljesti omaa jälkeä. Jäljestimme uraa myöten 500 metriä, kunnes Jake ampaisi metsään. Vauhti kiihtyi melkoiseksi. Teimme metsässä epämuotoisen n. 400 metrin ympyrän. Tehtyämme täyden lenkin ja törmätessämme jo kerran jäljestettyyn kohtaan tuli hetken hämmennys. Jälki ei tuntunut menevän siitä yli. Yllätyksekseni Jake teki lopulta piikin jälkien risteyskohtaan ja lähti jäljestämään tekemämme ympyrän sisään! Jäljestimme ympyrän sisällä toisen ympyrän. 😃 Törmäsimme taas kertaalleen jäljestettyyn kohtaan ja jälleen risteyskohtassa tuli tiukka piikki takaisinpäin. Nyt se vei ympyröiden keskipisteestä suoraan aiempien jälkien yli takaisin tielle. Jakella olisi siis ollut jo ekalla rundilla mahdollisuus vaihtaa tuoreempaan jälkeen ja poistua spiraalihelvetistä suorinta reittiä. Mutta kuten aiemminkin on todettu - kova on tahtotila ajaa kaikki, mitä tarjolla on... Jälki jatkui vielä hetken uralla ja pian löysimme esineen, pyöräilykypärän.


Harjoitus jatkui vielä. Tehtäväksemme annettiin tarkistaa tienvarret (merkattu kuvassa sinisellä) myös isojen teiden vierestä ja palata kohti lähtöpistettämme. Pohjoissivun tieltä lähti yksi jälki polkua myöten kohti etelää, mutta emme saaneet johdosta lupaa ajaa tätä. Muita jälkiä emme löytäneet, mutta koira oli aktiivisempi alueen koilliskulmassa, joka oli myös tuulen alla. Saatiin jatkotehtäväksi halkoa aluetta maaston puolelta ja lopulta tiheästä kuusikosta löytyi maalimies. Jake alkoi lopussa ottaa hatkoja hajun perään ja jouduin sen pariin kertaan aika äkäisesti huutamaan takaisin läheltä maalimiestä, koska iso tie oli lähellä ja näkyvyys olematon. Oli pakko kytkeä koira liinaan ja Jake sai vetää meidän tiheikössä rauhallisesti maalimiehelle. Hyvä, että onnistui noinkin! Tieltä nostamamme jälki oli muuten juurikin maalimiehen. Oli kuitenkin harjoituksen kannalta hyvä, että johto tuon jäljen meiltä kielsi - saatiin harjoitukselle kestoa 2,5 tuntiin ja löytö ilmavainulla (tekee hyvää jälkipainotteiselle koiralle).

Alun suoralla jälki teki uralta lähtevän joulukuusen mallisen paluuperän! Onneksi Jake edes tässä kohtaa hieman oikaisi eikä tehnyt turhaa lenkkiä - säästyttiin pahemmalta päänraapimiselta. :D Vihreä tähti on maalimies.